Yöt kummitusten valtaamassa talossa ovat rankkoja, mutta joinain öinä voi löytää jotain uutta ja jännittävää, niin kuin Hunter tänä yönä, josta tämä osa alkaa. Hunter kohtaa vaeltavan suden. Samaisen, jonka hänen esiäitinsä ovat kohdanneen useasti aiemmin. (Hyvin säilynyt susi...) Mutta kuten esiäidit, ei Hunterkaan pysty luomaan syvää kontaktia johtajasuteen.

 
Yöt valvottavat nuoria. He eivät saa kunnolla nukutuksi ja koulussa he ovat väsyneitä ja melkein nukkuvat tunneilla. Illat kuluvat puurtaessa keskeneräisten läksyjen parissa.

 
Valvominen alkaa näkyä Sharonan naamassa.
"Yyhh..." hän parahtaa ja hieroo finnivoidetta naamaansa. "Minä sitten vihaan finnejä..."

 
Kammottavat äänet herättävät sisarukset joka yö vähän väliä. Jatkuva unen puute ja väsymys eivät tee hyvää.

 
Vanhan Tomun aika koittaa eräänä päivänä kun nuoret ovat vielä koulussa.

 
 
Lattialla on nyt neljä hautauurnaa. Jos tilanne jatkuu tällaisena, siellä ei kohta mahdu enää menemään.

 
Nyt kun Tomu on poissa, Sharona tutustuu paremmin Takkuun ja saa siitä ystävän.

 
Kiran punainen haamu on noussut vaeltamaan talossa. Jostain syystä se tykkää ravata ees taas rappusia.

 
"Olen niin väsynyt, niin väsynyt", Sharona nostaa käden otsalleen ja huokaa syvään. Täytyy vaan yrittää jaksaa ja toivoa parempaa aikaa.

 
 
Kira on näköjään päättänyt alkaa pelotella jälkeläisiään. Hunter pelästyy äitinsä haamua ja tunnusteleen hurjana tykyttävää sydäntään. Tämä ei voi jatkua tällaisena enää kauaa.

 
Pitkästä aikaa Lehtokedoilla käy vieraita ja nuorilla on hauskaa.

 
Myös Tomu the Haamuhauva ryhtyy vaeltamaan talossa.

 
"Ei!! Jääkaappi on tyhjä!!!" Se oli viimeinen pisara ja Sharona purskahtaa itkuun. Hunter kuulee sisarensa vollotuksen ja syöksyy lohduttamaan tätä.

 
Rankkuus alkaa näkyä myös Hunterin kasvoissa. "Huh, onpas se iso", Hunter mumisee.

 
Hissikään ei pidä talon ilmapiiristä ja ilmaisee sen Hunter-paran ollessa sisällä.
"Jestas tuota hissiä." Hunter mulkaisee hissiä hieroessaan kolahtanutta päätään. "Jonain päivänä joku vielä kuolee tuossa kyydissä."

 
 
Sharona, joka on juuri silloin leikkimässä Haukan kanssa, ryhtyy korjaamaan rikkinäistä hissiä.
"Tästä saat ja tästä!" Hän paukuttaa hissin ovia.

 
Takku kasvaa aikuiseksi kolliksi ja kaipaa heti huomiota nuorilta, jotka ovat olleet äidin kuolemasta lähtien hyvin kiireisiä. Riittääkö aika kaikkeen ja selviävätkö he hengissä tulevista öistä? Vain aika näyttää mitä tulevaisuus tuo tullessaan.