Haiseva pieni Sharona pääsee ensimmäisenä Lehtoketona kylpemään taaperona.
"Eikö vesi olekin kivaa? Äiti ei koskaan päässyt kylpyyn", Kira puhelee tyttärelleen. "Sinä olet onnentyttö."

 
Lapsille tyypillisellä tavalla pikkuinen Sharona tykästyy Myrreen, joka puolestaan ei nauti paljoakaan tytön hellyyden osoituksista. Se kun on ollut aina itsenäinen koira.

 
Edes hauta ei taannut Nukalle täydellistä rauhaa, vaan sen levoton haamu vaeltaa yössä.

 
Se kaivelee pihalle haamukuoppia....

 
Elämä on mallillaan. Rahasta ei ole huolta, eikä Kira muista pahoja ennustuksia. Eräänä yönä hän kuitenkin herää mahan kasvuun.
"Mitä?" Kira hämmästyy. "Olen taas raskaana?" Onko se hyvä vai huono asia?

 
Toinen raskaus ei ole Kiralle yhtään helpompi kuin ensimmäinen, pikemminkin päinvastoin. Kira huomaa olevansa hurjan väsynyt koko ajan. Kesken syömisenkin tulee nukahdettua.
"Toivottavasti en ole tulossa kipeäksi", Kira mutisee herätessään jälleen ruokaa naamallaan.
      Onneksi Sharona kasvaa lapseksi nopeasti ja Kiran taakka kevenee hieman.

 
Taaperona kylpyyn päässyt Sharona nauttii puhtaudesta täysin rinnoin ja on ottanut tehtäväkseen auttaa äitiä pitämällä talon siistinä.

 
Siivoamiset jäävät kylläkin hiukan kesken, kun Sharona pelästyy pihalla vaeltanutta Nukan haamua. Tyttöparka ei uskalla pitkään aikaan mennä talosta ulos pimeällä.

 
Kiran maha kasvaa jälleen.

 
Eikä kestä montaakaan päivää kun poltot alkavat. Vaikka hän yrittää olla huutamatta, ettei herättäisi nukkuvaa tytärtään. Tämä ei kuitenkaan onnistu ja Sharona herää.

 
Sharonan ei tarvitse kauaa hätäillä äitinsä puolesta nimittäin synnytys on pian ohi ja Kiran sylissä lepäilee mitä suloisin pieni poikavauva, jolla on selvästikin Johanneksen vihreät silmät ja Callien ruskeat hiukset. Kira antaa pojalle nimeksi Hunter.

 
Kaupunkikäynnillään Kira tykästyi papukaijoihin ja päätti hankkia itsekin sellaisen. Sen sai nimekseen Haukka, koska se muistutti haukkaa.

 
Synnytyksen jälkeen Kiran mieli on maassa. Hän itkee keittiössä, ettei Sharona vain kuulisi ja huolestuisi. Kira ei oikein itsekään tiedä mikä häntä vaivaa.

 
Kun masentuneisuutta on jatkunut pari päivää, Kira päättää soittaa Taaville ja kertoa samalla, että heillä on poika...