Tietokoneellemme iskeneen viruksen takia, kone täytyi formatoida ja kaikki asentaa uudestaan. Turvallisuussyistä en säilyttänyt mitään simiin liittyvää, vaan päätin aloittaa kaiken alusta.

Tämä tarina ei siis jatku enää :( Kiitän kaikkia tarinaa seuranneita, ja toivotan teidät tervetulleiksi seuraamaan jatkossa tekemiäni tarinoita.

Kiittäen Livi

 
Sataa lunta.

 
Hiljalleen Lehtoketojen tontti peittyy ohuen puuterikerrokseen.

 
Aamulla lunta on jo polven korkeudelle.

 
 
Sisällä talossa pienistä kissanpennuista on kasvanut aikuisia kissoja.

 
Keittiössä Sharona laittaa aamiaista Hunterin vielä nukkuessa.

 
Hunterin saapuessa aamiaiselle, Sharona lähtee ulos tutustumaan lumeen lähemmin. Lumiukko saa alkunsa.

 
Tässä se on valmiina. Postilaatikon vieressä se tervehtii ohikulkijoita.

 
Hunterkin on viimein päässyt ulos. Nyt hän odottelee salaperäistä naista saapuvaksi. Sieltä hän tulee!

 
Kukas muukaan kuin Aurora Puistola. Hunter tervehtii naista halaamalla.

 

 
Sharona ryhtyy kokkailemaan päivällistä. Hunter on pyytänyt häntä laittamaan jotain juhlavaa ruuaksi. Aurora nimittäin on kutsuttu myös syömään...

 

 
Keskustelu kulkee hyvin, ja Sharonakin toteaa Auroran olevan mukava.

 
Äkkiä Hunter laskee pöydälle rasian. Aurora katsoo sitä ja miestä yllättyneenä.

 
Hunter rykäisee saadakseen sydämensä rauhoittumaan ja kysyy: "Aurora, tuletko vaimokseni?" Sharona liikuttuu, vaikkei veli käytä mitään korusanoja kysymyksessään.

 

 
Aurora ei saa sanaa suustaa, sen sijaan hän pujottaa sormuksen sormeensa ja tarttuu Hunteria kädestä. Hiljaisuus on myöntymisen merkki. Rakastavaiset eivät sanoja tarvitse.

 
On aika kohottaa malja tälle ilouutiselle.

 
Aurora muuttaa heti taloon. Hänen luonnepisteensä ovat 6-7-5-1-6, horoskooppi jousimies, tavoitteeksi paljastuu tietotavoite, ja hän haluaisi saada kaikki seitsemän taitoa täyteen.

 

 

 

 

 
Heti seuraavana iltana kihlapari virallistaa liittonsa kunnolla Sharonan todistaessa tapahtumaa.

 
En tiennytkään, että kummituksetkin vaihtavat vaatteitaan...

 

 

 
Sharona leipoo päivät pitkät varastoon herkkuja.

 

 
Aurora ja Hunter ovat onnellisia yhdessä. Näin onnellinen en ole ollut sitten lapsuuden, Hunter ajattelee.

 
Hmm.. en nyt muista olenko aikaisemmin maininnut, että Sharona kohosi ravintola-uran huipulle... No nyt sen sitten sanon, sen kyllä huomaa jo noista aikaisemmista kuvista. Tässä hän on työasussaan. Aina nätti minusta. Kuva tuli vahingossa otettua rakennustilassa jostain syystä...

 
Sharona laittaa niin hyvää ruokaa, että se maistuu kissallekin.

 
Ooh... perheenlisäystä tiedossa Lehtokedoille.

 
Lastenhoitajan haamu ei selvästikään halua lisää lapsia taloon.

--

 
Auroran synnytys käynnistyy yön pimeydessä. Hunter on ties missä, mutta onneksi Sharona kuulee Auroran parkaisut.

 

 
Aurora synnyttää suloisen pojan, joka saa nimekseen Tyler. Hän on perinyt isänsä mustat hiukset ja äitinsä vihreät silmät.

 
Tuore täti katselee tyytyväisenä onnellista äitiä ja tämän suloista vauvaa, Lehtoketojen mahdollista perijää.

---

Tulipas tällä kertaa pitkä osa, joten menee vähän aikaa, että seuraava osa ilmestyy.
 

Kone korjaantunut täysin uudeksi ja paremmaksi.... Tarina jatkuu taas...

--- 

 
"Hyi yäk! Mikä täällä haisee?!"

 
Se on vain Haukka-parka, joka menehtyi traagisesti...

 
Hunter ei kauaa sure edesmennyttä lintua, vaan soittaa eläinsuojelulaitokselle.

 
Uusi perheenjäsen ehtiikin saapua paikalle ennen kuin Haukan ruumis on kylmennyt.

 
Pienen suloisen kissanpennun nimeltä Pulla. Katkokaa nyt sen kosteita silmiä...

 
Aika kuluu ja Pullasta kasvaa nopeasti komea kissa.

 
Sharona puolestaan jatkaa ahkerasti töissä etenemistään.

 
Hunter ei ole kyllä mikään tietokone ekspertti... Sharonaa ihan huolettaa, että hänen pikkuveljensä kuolee saamiinsa sähköiskuihin jonain päivänä.

 
Mutta se aika ei ainakaan vielä ole koittanut. Tämä mies panostaa liikunnaliseen työhönsä.
"Yksi... ja kaksi..."

 
"Tiedätkö mitä, Sharona?" Hunter kysyy eräänä iltana ja paljastaa: "Olen päättänyt kosia elämäni naista."

 
"Ketä?" Sharona utelee ja Hunterin paljastettua tulevan morsiammensa nimen, hän antaa siunauksensa mahdollisesti tulevalle liitolle.

 
 

 
Sharona rakentaa salaisen reseptikoneen kolmanteen kerrokseen ja ryhtyy suunnittelemaan, mitä makeisia ja jälkiruokia ehdottaisi kihlaparille hääpäiväksi.

 
Vihdoin ja viimein Hunter on päässyt unelma-ammattiinsa armeijaan. Enää täytyy kohota huipulle...

  
 
 
Myöhemmin illalla Pulla synnyttää kaksi suloista kissanpentua: Tyllerön (musta) ja Kepapin (valkoinen). Pian talo on täynnä uusia perheenjäseniä...

Miten muuten olisi tämä osa hyvä aloittaa kuin romanttisesti nuoren rakkauden parissa...
 
Hunter on päässyt Sharonan mukana kaupungille. Siellä hän tapaa Aurora Puistolan, joka työskentelee kassalla.
 
Hunter ihastuu ensi silmäyksellä tummaan vihreäsilmäiseen tyttöön, eikä Aurora näytä pahastuvan pojan tuttavallisuudesta.

 
Hunter on ihastunut tosi pahasti. Aina kun hän ei ole Auroran - "tuon ihanan Auroran, kuuletteko tuon ihanan sävelen, jonka nimen sanominen ääneen saa aikaan" - kanssa, hän ikävöi tyttöä mielettömästi.

 
Eräänä päivänä Auroran tultua kylään Hunter tuntee äkisti jotain sisällään. On tullut aika vanhentua! Ja vielä unelmien tytön edessä...

 
Hunterista kasvaa komea nuori mies, hyvin paljon isänsä näköinen.

 
Hunterin mielessä pyörii vain Aurora...

 
Samaan aikaan sisällä kollit ovat ajautuneet tappeluun

 
 
Tappeluun, josta Takku selviää voittajana.

 
Hunterin aikuiselämä alkaa hyvin. Kummituksia...

 
Putoilevia hissejä..

 
Nälkäinen Takku...

 
Ja Nuudeli, joka rakastaa nukkua Hunterin sängyllä.

 
Hunter päättää ryhtyä "talon mieheksi" ja korjaa hissiä.

 
 
 
Hissi vaan ei ole samaa mieltä ja antaa myös miehen kuulla - tai tässä tapauksessa - tuntea sen.

 
Eipäs auta muuta kuin painua suihkuun peseytymään.

 
"Äh, Hunter on taas rikkonut suihkun!" Sharona manailee. "Ja minulla on kiire töihin!"

 
"Ai hittolainen, unohdin taas ruokkia kissan!"

 
"Kappas ulkona sataa taas..."

 
Sharona etenee nopeasti työssään. Hänen tulevaisuutensa näyttää hyvältä.

 
Hän tuo (yllätys yllätys) työkaverin kotiinsa ja päättää hurmata hyvännäköisen miehen.

 
 
Sharona ihastuu...

 
Ja tottakai myös mies...

 
"Voih, hajotin tietsikan", Sharona mutisee ja huutaa Hunterin korjaamaan sen. "Juuri kun minulla olisi ollut inspiraatio kirjoittaa."

 
Hunter ryhtyy työhön ja voitte arvata mitä siitä seuraa...

 
 
Aivan oikein. Hunter saa pahan sähköiskun.

 
Ja aiheuttaa samalla pahan tulipalon.

 
Ei auta muu kuin ryhtyä sammuttamaan sitä ennen kuin se leviää muualle...

Ajattelin, että tässä uutta osaa odotellessanne voisitte kuluttaa aikaa katselemalla -*krhöm*- upeaa simistä tekemää videotani (jonka kuvan laatu on suuri kiitos photobucketille...) tai lukea tekemääni sarjakuvaa Elämää Tynnyrissä.

Video on ensimmäinen tekeleeni, joten ei mikään maailman paras... ja se kuvan laatu...
 

Niin, siis siellä lompakossa on rahaa.... ei sivuilla... -.-''

Uutta osaa odotellessa
Livi

Ps. Ideoita seuraavaa videota varten otetaan vastaan :D