Elämä Otolaaksossa on rankempaa kuin Callie kuvitteli. Joka päivä hän raataa töissä naurettavalla palkalla yrittäen elättää itsensä ja säästää tulevaisuutta varten. Lehtokedon tontti saa uuden asukin kun jatkuvasti kumossa oleva roskapönttö levittää järkyttävää lemuaan ja houkuttelee paikalle haisunäädän.

Eräänä yönä kyläilemään saapuu myös uusi koira, jota Callie lempeänä sieluna tervehtii.
 Miksiköhän sen silmät hohtaa noin? Callie miettii. (Tontilla ei ollut lapsia missään muodossa, eikä mitään kasvillisuutta)

Callie ei ole ainoa, jota tympäisee Otolaakson tilanne: lavuaari päätti osoittaa mieltään eräänä iltana. Callie huudahtaa hämmästyksestä hanan alkaessa suihkuttaa vettä ja yrittää suojautua siltä.

"Miksi minä?! Mitä tein ansaitakseni tämän?!" Callie valittaa epätoivoisesti. Vaikka lukkojen tiirailu on kehittänyt Callien mekaniikka taitoja, saa hän huomata, ettei lavuaarin korjaaminen ole yhtä helppoa.

Joku rikollisliigassa on huomannu Callien menestyksen ja tullut kateelliseksi. Tämä päättää vahingoittaa Callien urakehitystä ja murtautuu Callien kotiin.

Callie havahtuu hereille murtovarkaan tullessa sisälle ja menee paniikkiin. Hän juoksentelee ympäriinsä kiljuen apua niin kovaa kuin jaksaa. Kukaan ei kuitenkaan tule auttamaan ja varas vie mukanaan kirjahyllyn ja tuolin.

Varkaan poistuessa Callie ehtii nähdä vilaukselta tämän kasvot ja tunnistaa hänet. Callie tuijottaa järkyttyneenä. Omat ryöstivät minut!
"Immi Murtovaara! Olisihan se pitänyt arvata, senkin ryökäle!" Callie huutaa vihaisena naisen perään.

Aamulla Callie kiroaa Immiä ja vannoo kostavansa jonain päivänä. Callie käyttää kieltä, joka ei ole julkaisu kelpoista.

Callie tuntee itsensä niin masentuneeksi, että soittaa Johannekselle ja pyytää tätä uhmaamaan kieltoa matkustaa Otolaaksoon ja tulemaan hänen luokseen. Johannes rohkeana miehenä onnistuu välttämään rajaa partioivat sotilaat ja saapuu Callien luo. Callie tervehtii elämänsä rakkautta kyyneleet silmissä isolla suudelmalla.
"Minulla on ollut niin kamala ikävä", Callie kuiskaa nyyhkyttäen Johanneksen korvaan.
"Minullakin oli ikävä", Johannes myöntää hymyillen ja halaa Callieta tiukasti.

Callie ja Johannes kuhertelevat sängyllä ja kertovat toisilleen siitä, mitä on tapahtunut siitä kun he viimeksi tapasivat. Callie ei kuitenkaan uskalla kertoa Johannekselle ammatistaan. Se olisi liian noloa...

Jonkin ajan kuluttua Johanneksen vierailusta Callie huomaa olevansa raskaana. Mitenhän tämä nyt muuttaa hänen tilannettaan? Tuleeko selviytymisestä vaikeampaa? Vain aika näyttää....